Miksi söisin sirkkoja?

Erilaiset hyönteisistä valmistetut elintarvikkeet rantautuivat loppuvuodesta suomalaisten ruokakauppojen hyllyille. Moni onkin jo ennättänyt maistaa sirkkaleipää tai -makkaraa, kun taas osa on kieltäytynyt koko ajatuksesta. Hyönteiset eivät ole perinteisesti kuuluneet länsimaiseen ruokakulttuurin, ja ajatus hyönteisravinnosta saattaakin tuntua vieraalta. Monessa maassa näin ei kuitenkaan ole. Hyönteiset ovat osa 2,5 miljardin ihmisen ravintoa päivittäin ja arviolta 80 % maailman maista hyönteiset päätyvät ihmisten ravinnoksi. Mistä hyönteisravinnosta oikein on kyse? Miksi söisin sirkkoja, kun nautaakin on tarjolla?

TERVEELLISYYS JA VASTUULLISUUS SAMASSA PAKETISSA

Kiinnostus hyönteisruokaa kohtaan on noussut länsimaissa vähitellen: sitä mukaan, kun tietoisuus hyönteisruoan mahdollisuuksista on kasvanut. Kiinnostusta on lisännyt myös ekologinen todellisuus. YK:n mukaan vuonna 2050 maailmassa on jo yli 9 miljardia ihmistä, joita ei kyetä ruokkimaan nykyisen ruokatuotannon menetelmin. Hyönteisistä on kaavailtu maapallon pelastajia.

Suomi liittyi syyskuussa YK:n johtamaan rintamaan, ja muutti tulkintaansa EU:n uuselintarvikeasetuksesta. Tämä muutos sallii hyönteisten kasvattamisen ja myymisen elintarvikkeena Suomessa. Monet yritykset, Leader Foods Oy etunenässä, ovat kuitenkin jo pitkään odottaneet hyönteisravinnon vapautumista säätelystä.

– Olemme olleet mukana hyönteisravinnon kehitys- ja tutkimustyössä jo vuosia, kertoo Leader Foodsin toimitusjohtaja Janne Hakala. Kiinnostuimme aikanaan hyönteisravinnosta sen ympäristö- ja ravitsemushyötyjen takia, ja lähdimme mukaan tutkimustyöhön, vaikka myynnin vapautumisesta Suomessa ei ollut tietoakaan, kertoo Hakala. Ajan kuluessa myös viranomaiset ymmärsivät hyönteisravinnon uskomattomat mahdollisuudet ja tässä sitä nyt ollaan, hymyilee Hakala. Ensimmäiset kotisirkoista valmistetut Zircca -tuotteet ilmaantuivat päivittäistavarakauppoihin loppuvuodesta.

LAATUA THAIMAASTA

Leader Foods valitsi ensimmäisten kotisirkoista valmistettavien tuotteiden raaka-aineen toimittajaksi tunnetun ja luotettavan thaimaalaisen kasvattajan. ”Raaka-aineiden hankinnassa meille on tärkeintä laatu ja luotettavuus”, kertoo Hakala. ”Lainsäädännöstä johtuen suomalaiset kotisirkat eivät tulleet kysymykseen aluksi, joten jouduimme miettimään toisia vaihtoehtoja. Pitkän etsinnän ja arvioinnin tuloksena päädyimme nykyiseen thaimaalaiseen kumppaniimme. Meidän tuotteissa käytetyt kotisirkat kasvatetaan GMP luvat omaavassa tuotantolaitoksessa, jonka siisteys ja järjestelmällisyys löivät ällikällä. Toisaalta kuitenkin Thaimaa, jos mikä, on hyönteisravinnon kotiseutuja, niin loogiseltahan se nyt tuntuu, että siellä osataan homma parhaiten”, Hakala naurahtaa.

HYÖNTEISRAVINTO – KESTÄVÄ VALINTA

Länsimaissa lihan kulutus on jo pitkään ollut runsasta ja suurin osa ihmisten tarvitsemasta proteiinista saadaan karjanhoidon kautta. Elintason nousu ja länsimaisten tapojen ihannointi, on siirtänyt myös Kiinan, Brasilian ja Intian possupatojen äärille, ja sian-, naudan- ja kananlihan kulutus ovat nousseet viime vuosina merkittävästi. Jos lihan kulutuksen kehitys jatkaa nousuaan, seuraukset tulevat näkymään suurina kasvihuonekaasujen päästöinä, metsien raivaamisena viljelyskäyttöön sekä makean veden puutteena – ja siltikään ruoka ei tule riittämään kaikille.

Eläinproteiinin tuottamiin ympäristövaikutuksiin luetaan kasvihuonepäästöt, maan- ja energian käyttö, rehun ja veden käyttö, sekä tuotannossa käytettävien muiden aineiden aiheuttamat päästöt. Kun hyönteisravinnon tuotantoa verrataan eläinproteiinien tuotantoon, ovat tulokset hämmästyttäviä. Esimerkiksi yhden proteiinikilon tuotanto karjaa kasvattamalla tuottaa 100 kertaa enemmän kasvihuonepäästöjä, kuin hyönteisten kasvatus. Yhden proteiinikilon tuotantoon nautoja kasvattamalla kuluu 10 kiloa rehua ja 8350 litraa vettä, kun taas kotisirkoista saatavaan proteiinikilon tuotantoon kuluu vain 1,7 kiloa rehua ja 8 litraa vettä. Myös maan käytön vaatimukset ovat hyönteisillä moninkertaisesti pienemmät. Hyönteisillä on erinomainen kyky muuntaa käyttämänsä ravinto elopainoksi, eikä ravintoa kulu ruumiin lämmön ylläpitämiseen. Lisäksi, hyönteisravinnon todennäköisyys levittää tauteja on vähäinen ja hallitavissa, eikä mahdollisista antibioottijäämistä tarvitse olla huolissaan.

VAIN MAKU RATKAISEE

Leaderin Zircca tuotteissa hyönteisravintoon voi tutustua proteiini- ja välipalataukoiden, suklaan ja keiton muodossa. Tuotteet sisältävät kotisirkkoja jauheena.
-Ajattelimme, että sirkkajauhetta voi olla helpompi lähestyä, jos hyönteiset ravintona tuntuvat vieraalta, kertoo Janne Hakala. Leaderin Zircca-proteiinipatukat sisältävät 17 sirkkaa patukkaa kohden, mutta patukan syötyä, on siis turha etsiä pieniä hyönteisen osia hampaiden välistä. Käytännössä sirkkajauhosta valmistetussa proteiinipatukassa ei sirkkaa tunnista, ellei sitä tietäisi syövänsä.
-Tulevaisuudessa on varmasti ihan normaalia syödä esimerkiksi sirkkajauhoista valmistettua pannukakkua tai tortilloja. Hyönteisravinnossa on itse asiassa todella monta positiivista asiaa, joista innostua. Hyönteiset ovat todella ravintorikasta ja luonnollista ruokaa, ja kun tähän vielä lisää huomattavat ympäristönäkökohdat, niin puhumme todella ylivoimaisesta ravinnon lähteestä. Loppu onkin kiinni vain halusta. Pitää uskaltaa kokeilla ja maistaa, toteaa Hakala. ●